tiistai 2. elokuuta 2011

kanaalipyörä

On tullu niin vähän kommentteja nyt, että viime viikon intoni alkaa hyytyä.

Perjantaina meidän oli tarkoitus mennä Paradisoon, joka on entinen kirkko ja nykyinen klubi. Kävelimme sinne koko konkkaronkka vain järkyttyäksemme jonon pittuuesta ja sissäänpääsymaksun suuruuesta (16e). Minä ja Sinya hipsimme hennosti takavasemmalle ja palasimme kottiin.

Lauantaina olin salilla muutaman tunnin. Combat-ohjaajana toimi brittiläinen Beverly, joka on ollut ohjaajana jo 15 vuotta. Hän kyllä osasi hommansa. Hän kehui kovasti energisyyttäni ja tekniikkaani.
Päivällä perruin errään saksalaisen kanssa sovitut kokkaustärskyt, sillä minulle tuli paljon parempi ehdotus; lähtisimme Sexmuseumiin! (lausu: Sexmyseiym)
"Hei, missä olet, odotamme täällä sinua!" alkoi Facebookissa vilkkua juuri kun olin valmistautumassa museoreissuun. Saksalainen ei ollutkaan saanut viestiäni. Omatuntoani nipisti ja lähdin sittenkin kokkailemmaan. Teimme satay-nuudeleita ja tutustuimme toisiimme. Saksalaisista en edelleenkään ossaa olla hirveen innoissani, vaikka täällä monta kivvaa moista onkin, mutta onneksi kokkailemassa oli myös ruotsalainen.
Lopulta löysin itseni etsimästä heidän kanssaan sopivaa kahvilaa. Etsimiseen meni kaksi fregging tuntia! Hyvähän seuralaisteni oli olla, kun he eivät palelleet. Meikä sinihuulisena ja niistäväisenä seuras perässä ja mietti että nyt ois aika ottaa ratikka ja häipyä.
En tiedä tulenko heitä koskaan ennää tapaaamaan, sillä ainakin saksalainen tyttö oli liian kummallinen makkuuni.

Sunnuntaina menin jälleen pumpin kautta combattiin, koska tiesin Beverlyn olevan siellä. Olen löytänyt erräästä Samista combat-ihkutus-kaverin. Juuri sellaista olen tarvinnutkin, sillä olen lajjiin niin ihastunut / rakastunut / kiintynyt, että tuntuu tyhmältä pittää suu supussa.
Päivällä menin tekemään esitelmää italialaiselle Martalle ja odotin innokkaana illan lesboleffaa. Itävaltalainen Anna-Selina oli ensimmäinen peruja, sillä hän oli luvannut tehdä muutamalle kurssilaisele wiener schnitzeleitä. Varmistin Sinyan tulemisen tekstiviestillä, mutta ylläri vaan: "Sorry I am not coming."
Viime hetkellä Martan kämppis naurahti: "I think I am not coming because my Mum will call me on Skype!"
Odotin Martaa kärsivällisesti tyhmästi tuolilla pönöttäen. Olin odottanut häntä itseasiassa yhteensä jo 1,5 tuntia. Kun kello oli tasan sen verran kun pitäisi olla jo lähdössä hän katsoi kelloa, huokaisi, sanoi: "En taida tulla, kaverini tuli online.." (ja nauru päälle)
Sanomattakin selevää ettei tehny ennää mieli lähteä elokuvviin. Tulin kottiin itkemään yksinäisyyttäni ja Katri-ikävää. Suomessa rakastan sitä, että suunnitelmat ylleensä pitävät. Inhoan ohareita yli kaiken!
Kaikki on olevinnaan tulossa minun kanssa näyttelyihin ja leffoihin tän viikon aikana, mutta saas nyt nähdä tulevatko kuitenkaan. Olisi niin mukava osallistua jonkin muun maan Prideihin. Tätä ennen olen osallistunut vain Irlannin Prideihin vuonna 2009.

Eilen kävellessämme Anna-S:n kanssa keskustaan päin näimme kannaalissa pyörän. Teimme kahden tyypin ihmisketjun; pidin 154-senttistä Anna-Selinaa kädestä tiukasti kun hän alkoi laskeutua vedenrajaan. Hän ei ylettänyt pyörään kädellään, joten hänen oli nostettava se jalallaan. Pyörä oli liejuinen ja ruosteinen. Pyyhin pahimmat mudat ja liejut kasvien lehdillä ja sen jälkeen pumppasimme siihen pyöräliikkeen edessä ilmaa. Ostin siihen lukon ja ta-daa; I have a new bike! Hauskinta on, että sen kyljessä lukee kauniisti kaunolla The Flying Dutch. Ajoin sillä eilen hetkisen ja se on ihan kelpo kispa, vaikkakin toinen poljin vaappuu hassusti. Kohta annan lentävälle hollantilaiselle koettelemuksen ajamalla kouluun kuuden kilometrin matkan!

3 kommenttia:

  1. jeee, tänne voi kommentoida!
    elä lopeta kirjottamista, mie ainakin luen! :) onnee uuelle pyörälle, toivottavasti se ei vie sinnuu ojjaan ;)

    -vallilan pikkuH-

    VastaaPoista
  2. Vanha mieskin kirjoittaa Vantaan Ikean kulmilta, koskapa hommasin Esmelle kaksi kappaletta suomi-pyöriä. Toivottavasti ovat vielä käytössä jossain Kuopion nurkilla. Hyvää kohta alkavaa syksyä Hollantiin! Toivottavasti et ole pyöräillessä tulppaaneissa turvallasi kuten iloinen Andersson.

    VastaaPoista