tiistai 27. joulukuuta 2011

Beşiktaş & Kadıköy

Tänä aamuna herättiin oikkeen reippaina (..not) hakkee kukkulan päällä olevasta kaupasta vähän ruoka-antimia; kukan muotosta leipää (oli lapsuudessa lempparini, siis noista vaaleista paskaleivistä), kurkkua, tommaattia, biberiä ja mehhuu. Serhan tuli meiän vierashuoneen lattialle aamiaista maiskuttaa ja soitettiin sille muunmuassa Lauria, Antti Tuiskua, Jenni Vartiaista ja Chisua.

Lähettiin bussilla Beşiktaşiin kun siellä oli mielenosoitus liittyen Hrant Dinkin murhaajan oikeudenkäyntiin. Hän oli turkkilais-armenialainen toimittaja, joka surmattiin melkein viisi vuotta sitten. Surmaaja oli tuolloin 18-vuotias nuorukainen. Nyt oli ties kuinka mones, kaheskymmens jottain, oikeudenkäyntipäivä. Mittään tutkimuksia surmaajan takana toimineesta järjestöistä ei oo tehty, siis kaikki investigationit on jäissä. Perseestä. 

Kuka / ketkä erottautui tummasta massasta?
HRANTin vuoksi, oikeudenmukaisuuden vuoksi.
Huh, uskalsin lopulta salakuvata mellakkapolliisit.



Tämän mielenosoituksen jäläkeen lähdimme Katrin kanssa Kadıköy-nimiseen kaupunginossaan Aasian puolelle. Katrin eka kerta Aasiassa! Rynnättiin heti soijalatteille ku huomasin että oli semmoseen mahollisuus. Harmi, että tuommosta paskaa ketjua tuen.. Soijamaito vaan minnuu niin kovasti huuteli sulettujen ovien takkaa. Täällä muuten maksaa semmonen Alpro Soyan maito nelisen euroa (vertailun vuoksi: Suomessa 2,5e, Hollannissa 1,20e).  Käytiin kahvittelun jäläkee vessassa ja hyi että se vessa hais pahalle! Siellä hais semmonen eritteiden kuuma suma kera neljä viikkoa vanhojen höyryävien kuukautissitteiden. Mukava parfyymi siitä sitten pyörähti. Nyt pääsin käytännössä näkkee sen miten huono olo Katrille voi tollasista epämiellyttävistä vessahajuista tulla. Katri valahti ihan valkoseks ja vasta raittiiseen ulukoilimaan päästyämme Katri kerto että oli nieleskelly oksennuksiaan ja esitteli minulle vaaleenruskeen puklun kaulahuivinsa reunasta. "En voinut enää pidätellä."


Mitä se Katri noin mielenkiinnolla kuikuilee?
No, meduusoja, tietty.
Paattia ootellessa.
Minä mainoskuvvauksissa. Nii just, hehe.
MITEN PITKÄT HIUKSET!
Katrin ensiaskel Aasian puolella.

K tykkää selittää käsillään..
Puklu!
No, onneks paha olo ei jatkunu kovin kauaa. Mentiin sammoihin pikku liikkeisiin mihin oon Melissan kanssa monesti menny. Hirveesti löyty kaikkee kivoja juttuja taskukelloista ja tauluista magneetteihin. Pidin kuitenkin kukkaronnyörit tiukalla. Kierreltiin K-köyssä kolomisen tuntia. Näläkä ku alko pahasti kalvaa niin alloin kysellä ruokien veggaanisuuen perrään. Ihmeen reilusti kävi yhessä paikassa kun mies vastasi:
"Minä en halua valehdella ja sen avulla ansaita rahaa.. Täytyy kertoa, että kaikkien ruokien valmistuksessa on käytetty lihalientä. Anteeksi!"
Vau! Täällä kaveritkin yrittää syöttää liharuokia ja ajattellee, että: "No, ehkä se ei huomaa.." Lopulta löyettii paikka missä suattiin kuvut täysiks ja maksokin vaan vajjaa kaksi euroa per henkilö se lysti.


"Ilman hymyä ei sisäänpääsyä."



Vanaha kunnon Musti lapsille antaa huomioo.

Kotimatka taittu mukavan kivuttomasti, ainakin alkumatka. Loput noi 25 minnuuttia oli niin hirvee pissihätä, että meinas tosissaan housuun tulla. Sitten tietenkään ei meinattu saaha takalukkoa ja normaalia lukkoa auki ollenkaan ennen kuin vasta jollain kymmenennellä yrittämällä!

Muuten, on todella kätevää ettei busseissa, metrossa ja metrobusseissa ennää käytetä kätteistä. Toi kortti on hirmu heleppo ladata ja sen ku vaan piippaa lukulaitteeseen liikennevälineeseen mennessä. Onneks sain kuulla kortin olemassaolosta jo lentokentältä tullessani, etten sitte yrittäny uunona bussiin kolikkoja mennä tarjoommaan. Tämä käytäntö on siis ollut voimassa vasta viime kesästä.

Aamulla olis tarkotus herätä aikasin ja lähttee Ankaran maille viikoksi.
Laittakkee jo sitä kommenttia, hyväne aeka..

3 kommenttia:

  1. No laitetaan! Matkakuume vain kasvaa kasvamistaan juttujasi lueskellessa. :) Loistavaa kuulla kuinka ruokakojun miekkonen oli reilu ja rehellinen, mutta mieleeni pulpahti vain semmoinen kysymys notta kuinka hyvin siellä pärjää ilman paikalliskielen tuntemusta?

    VastaaPoista
  2. Lihaliemi naminamiiiiiii <3

    MÄ LUULIN ETTET JUO KAHVIA

    VastaaPoista
  3. Pikkukivi:
    Kiva kuulla, että blogilla on tuollanen vaikutus. Kyllä mää luulen, että jossai istanbulissa vois englannilla pärjätä. Kauheen hyvät englannin taidot monilla ei kyllä oo, mutta ossaa ne ylleensä jottain.

    Melissa:
    Oot siis lukenu huonosti mun juttuja! Kerroin että oon juonu välillä soijalattejaaaa! Voin vielä kyllä kahen käden sormilla laskee montako kuppia oon tänä vuonna. Vertaa siihen miten paljon join kahavia viime vuonna tähän aikkaan. Nii ja tuo lihaliemiylläri on vähä sama ku kiinalaisten ravintoloiden "kasvisruokien" osteriliemi YUCK

    VastaaPoista