keskiviikko 28. joulukuuta 2011

Hüzünlü gelmez insana Ankara'da

 Tiistai:

Huono olo.
Esme-tyhmä nukkui vain nelisen tuntia, jee. Ostettiin edellisiltana bussiliput Ankaraan, jotka maksoi 36YTL kappale eli vain 15euroa. Lähimme Serhanin kottoo joskus kymmenen jäläkeen kävelee lipputoimistoon, josta oli sitten kuljetus linja-autolle. Linja-autossa olin ihan onnessani ku huomasin, että siellä oli vaikka mitä leffoja katottavaks ja jokasella oli oma ruutu. Ahh! Näin yhessä pikku ruudussa Mr. Nobodyn ja siinä näky tekstitys. "Huh, näitä ei oo näköjään dubattu.." iloitsin. Iloitsinpa liian aikaisin. Kyllä vaan, joka ainoossa leffassa oli turkkilainen dubbaus paitsi siinä Mr. Nobodyssa, jonka oon jo nähäny enkä halunnu sitä uusiks. Haistakkoon.. Laitettiin sitte mussiikit soimaan, muunmuassa Hayko Cepkin (lemppari miespuolinen laulaja täällä), Teoman (rock rock!) ja Sezen Aksu (klassikko). Matka Ankaraan kesti minibussikuljetuksine kaikkineen 7,5 tuntia. Onneksi aika meni noppeesti nukkuessa..

Esme Ankarassa? Maybe not..
Ainiin, tässä välissä voisin kertoa miten täällä on kuuma. Ollaan ihan hikipäissämme kuule palmujen katveessa auringolta suojassa. Käyvään meressä joka päivä aamu-uinnilla ja juostaan polttavalla hiekalla kilpaa. Niin, ja parasta aikaa on ku päästään levittelee aurinkorasvaa toisillemme. Okei siis, toi ylläoleva kuva on Brasiliasta viime helmikuulta. Tämmöistä täällä:





Tämmönen kiva varjo Episodiini heijastui.
Tässä syy. Marilyn Monroe.
Aştin linja-autoasemalla on onneks myös metroasema. Pikkusen isolla asemalla harhailtuame löysin viitan metrolle. Jotenki olin oottanu "metro"-merkkiä ni lukikin sen tilalla "Ankaray". Onneksi jostain alitajunnasta kumpus mieleen, että ainiin, tässä kaupungissa metro kulukee sillä nimellä. Ajettiin Kızılayhin sillä, josta lähin hirmu tietosena olevinnaan kävelemmään oikeeseen suuntaan vanahojen ystävieni Türkanin ja Nalanin luokse. Rupes inhottaa ku hirveesti oli vaan autoja ja tuuttausääniä eikä meillä ollu karttaakaan mukana. Minulle tuli yhtäkkiä semmonen ahistus-jumitus. "En aio puhhuu nyt KELLEKÄÄN turkkia!" 
Katrin oli sitten pakko pyssäyttää yks jalankulkija ja kyssyy ensi kertaa neuvoa englanniksi. Olin aika mielissäni. Eikä oltu ees yhtään oltu eksyksissä!


Keskiviikko:

Herätyskello alko soida seitsemältä aamulla, mutta ku saatiin silimät auki niin olikin kello jo yhdeksän! Huhhuh. Oli vieläkii kauhee väsymys. Aamupalan jäläkeen teki mieli syyä heti lounas ja rueta nukkumaan päikkäreitä. Katottiin Frendejä, jotka päätin rueta kahtomaan ensi jaksosta lähtien Katrin kanssa. Just gotta love it. Kello se vaan kulki etteenpäin ja myö haukoteltiin kilpaa eikä ois haluttu ulos mennä. Minulla ei oo täällä ennää justkaan kavereita etes; Levent on armeijassa, Naz Ruotsissa, Faruk Puolassa, Sarp Yhdysvalloissa, Hande Afrikassa.. Että tämmöstä! Myös istanbulin kaverit oli karannu, muutama armeijaan ja pari kans ulukomaille. Eli se siitä. Onneks Türkan ja Nalan on sentään täällä sekä niitten kaks kämppistä, Nilüfer sekä Annabell (saksalainen vaihtari). Türkaniin ja Nalaniin tutustuin kesällä 2007 enkä oo itteasiassa sen vuoden loka-marraskuun niitä nähnykkää.



Katri: "Joku suunnittelija on saanu ihanan tillaisuuen. Sit se saakiin vaan kaks tommosta lätkää  ja miettii koko elämäsä mitä niillä vois tehä. 'Mitä mä noilla teen? No, kiepautanpa ne kerran ympäri.."

;'(

Lopulta kumminki päätin että nyt on oikeesti lähettävä ulos. Siellä oli -3c pakkasta (huom. Kuopiossa oli -1c), mutta onneks ollaan hyvin pukkeutuneita. Oon vähä kyllästyny vaan tähän lauseeseen: "But you are Finnish, you shouldn't be freezing." Sen kuulin Hollannissa suunnilleen joka päivä ja kuulkaas, täällä sitä sanotaan myös. Mitä mieltä ootte tuosta? Eikö suomalainen palele?

Käveltiin samoja reittejä mitä ensimmäistä kertaa ku Ankarassa kävin ja sehän oli tosiaan heinäkuuta 2007. Silloin viivyttiin Melissan kanssa vajjaat pari viikkoa kaupungissa ja palasin syksyllä vielä tekemään viitisen, kuutisen viikkoa kestävän harjoitteluni sammaiseen kaupunkiin. Joutsenpuistosta (Kuğulu Park) oikeestaan alotettiin meiän käppäily. Siellä käyttiin kahtellee lintusia, mutta kauaa ei kyllä pystyny yhessä paikassa seisommaan ku tuuli niin kivasti meiän ohhuista takeista läpi. Että se siitä hyvästä talvivarustuksesta sittenki?




Levy-/kirja-/dvd-kaupassa iski hirveet kirjahimot. "Halluun lukkee kirjan, halluun lukkee kirjan.." Ostin turkinkielen kuvasanakirjan (4e), joka näyttää olevan lapsille tehty.. Toivoisin semmosta issoo missä ois ihan kunnolla sanastoo. Oon kielessä kyllä hyvä, mutta on justii semmosia kaikennäkösiä pikku sanoja, mitä en oo koskaan käyttäny enkä sen takkii tiiäkkään / muistakkaan.Toinen kirja on We Need to Talk About Kevin, josta on nyt tehty elokuva. Näin sen trailerin ja tarina kiinnosti. Toivottavasti jään tuon kirjan immuun kunnolla.


Meinasin, josko oltais syöty pinnaattigözlemet yhessä kivassa paikassa ni ka, ei sitä ollukkaan ennää paikalla. Lempparibaarini Barkodkin oli hävinny ja kyllä suretti. Barkodissa viihty enimmäkseen pitkätukkaset truu hevarit ja oli kovin kotosa olo siellä istuskellessa. Alako mennä naama jo tunnottomaksi muutamasta, säälittävästä pakkasasteesta. Päätettiin kääntyä takas ja löytää oikkeesti jo gözleme-ruokaa rinnan alle. Teen itte välillä kotona gözlemeitä ja ne on kauheen hyviä, ku niissä ei oo käytetty paljon rasvaa ja niitten sisällä on hyvät täytteet.


Ihana Aylin!
Pari chiliä saatiin alas, loput oli pakko jättää lautasen reunalle.
Namiiii.
Loppuun vielä videotervehdys ;)

video

4 kommenttia:

  1. Sulla on mielekiintoinen blogi, jäin lukemaan. :) Kauanko olet ollut ja aiot vielä olla Turkissa?

    Mä en ole tainnut koskaan syödä gözlemeitä.. Ovatko ne yleensä vegaanisia, vai pitääkö niitä erikseen etsiä jostain?

    VastaaPoista
  2. Oho! Taiat olla ensimmäinen, joka on tälleen bloggiini eksyny. Oon mielissäni. Ei tultu Turkkiin muuten ku joululomaks vaan eli yhteensä kaheks viikoks. Ylleensä oon täällä kuukauden kesästä, mutta se on aika raisua kun sillon on niin kuuma, ettei jaksa oikkeen tehä mittään.

    Gözlemeitä saa kyllä veggaanisena, pittää vaan varmistaa ettei ne missää voissa ala paistelee. Oot siis itekii Turkissa ollu? Ootko maistanu çiğ köftee?

    VastaaPoista
  3. Mä luen aina sun bloggia nautin :)

    VastaaPoista
  4. Ei Kisha eksyny, se tuli tänne mun ohjauksesta ;)

    Empäs tiennykkään, että siellä voi olla noinkin kylmää ja lumista. Mäkin tyhmäpää aattelin, et pääsette luopumaan hetkeksi pipoistanne.. Voi parkoja <3

    Siisti boriskauppa, ostitteko tyhjäks?

    Bjo

    VastaaPoista