keskiviikko 21. joulukuuta 2011

istanbulin sylleilyyn

Budapest
Eilen eli tiistaina oli aikamoinen hoppu. Ylleensä kun lähen muille maille vierahille, niin juna pääkaupunkiseudulle lähtee aamusella. Sillon ehin kivasti aamulla pakata eikä tarvii ressata. Nyt sitten lähettiinkin kello 23.00 bussilla Helsinki-Vantaalle ja oli aikamoista laittelua ennen sitä. Aamulla "piti" tietenkin pari tuntia olla salilla ja käydä vielä 75minnuutin spinningissäkin illansuussa. Jätettiin tapamme mukkaan kaikki muutkin jutut viime tippaan niin kuin tuliaisten ostamiset.

Kahri Hki-Vantaalla.

Porttikylttimme Budapestissa, krhm.
22.40 lähettiin sitten kottoo rientää bussille. Vallotin heti takapenkin ja olikin siinä kohtalaisen hyvä nukkua kun otettiin linja-auton hattuhyllyltä meille tyynyset käyttöön.
Bussi oli määränpäässään kello viis ja yheksältä alkokin boarding Budapestiin lentävään konneeseen. Tässä vaiheessa meiän eväsleivät oli melekeen kaikki syöty loppuun, ei hyvä. Sekä Helsinki-Vantaalla että Budapestin kentällä oli kiva joulukuusimeininki, niin halusin välttämättä ottaa kuvat kuusen eessä.

Mecidiyeköy
istanbulliin ku alako kone laskeutuu niin yllättäin lähti kyynel vierimmään silimäkulmasta. Onkin jo menny ennätykselliset kaksi ja puoli vuotta ku oon viimeks Turkissa käyny. Nyt täytyy taas opetella valuutan arvot uusiks enkä ees tiiä miten istanbulissa nykyään kuletaan. Voi istanbul. Niin iso kaupunki, huhhuh. Otettiin eka metro lentokentältä Oliivinenään siis Zeytinburnuun ja siitä vaivalla metrobüsiin ahtauduimme. No, kyseinen metrobüshän menikin väärään suuntaan ja huomasin tämän vasta kolomen tai neljän pysäkin jäläkeen. Siellä oli niin ahasta, etten nähny muuta ku karvakäsiä joka suunnassa vaan pitelemässä kahvoista kiinni. Lopulta kuitenkin onnistuttii suunnistaa Mecidiyeköyhin ja löyettiin täällä vaihtovuotta viettävä hostimme, saksalainen Maike.

Maikelle Snörejä!
Oon ollu istanbulissa aika monta kertaa elämässäni, joskus parikin viikkoa putkeen. Mitä oon tehny? Nukkunu päivät tai lähinnä ootellu ku muut herrää ja dattaillu siinä samalla sekä syöny huonosti. En oo koskaan oikeesti kierrelly istanbulia sen suuremmin, kuha vaan oon hengaillu kavereitteni ja siskoni kanssa. Juonu rakia ja Efesiä ja käyny Kadiköyssä shoppailee jottai ihania emo-juttuja muinoin. Nyt oikkeesti terästäyvyin näkkee tämän kaupungin muustakin näkökulmasta ja ostin Lonely Planetin istanbul-oppaan eilettäin. Huomenna, jos luoja ja sää suo, aloitan tutustumisen tähän entiseen Konstantinopoliin, Osmanian valtakunnan pääkaupunkiin.

Vielä Wikipediasta teille ihanasti suoraan kopsattu infopätkä:
"istanbul on Turkin väestöltään suurin kaupunki (yli 12 milj. asukasta), ja maan kulttuurin, viestinnän, viihteen ja talouden keskus. Se sijaitsee maan luoteisosassa Marmaranmeren pohjukassa Bosporinsalmen molemmin puolin. Kaupunki ulottuu sekä Euroopan (Traakia) ett Aasian (Anatolia) puolelle ja on näin maailman ainoa kahdessa maanosassa sijaitseva kaupunki. istanbul oli Osmanien valtakunnan (1290-1923) pääkaupunkina vuodesta 1453 alkaen. Kaupungin historialliset alueet on lisätty UNESCO:n Maailman kulttuuriperinnön listaan vuonna 1985."

1 kommentti:

  1. tässähän pääsee melkein itsekin matkalle mukaan. hyvä toi suunnitelma, että tutustut kaupunkiin. sieltä saa varmaan hyviä falsuja ja tosi paljon kaikkia kuivahedelmiä ja tuoreita kans. mulla soi tässä taustalla uus rihanna ja se tuo kyllä sut mieleen. kivaa, kun olit laittanut kuvia ja miten te sitten pärjäsitte, kun eväsvoikkarit oli syöty?

    VastaaPoista