torstai 15. maaliskuuta 2012

hiuksissa auringon väriä


Minun "viikon artisti" -kuuntelut on mennyt vähän pepuilleen, kun en ole mukamas ehtinyt panneutua yhteen artistiin kerrallaan. Esimerkiksi The Jackson 5 oli viikon artisti jo viime kuussa, mutta vasta nyt kahden viikon sisällä olen sitä toden teolla kuunnellut. Olen sille sydämeni vallan menettänyt.. Mikä oiskaan true Michael Jackson -fani ilman kunnollista The Jackson 5 -tietämystä?! Nyt olen parantanut tapani ja hullaantunut piissiin kuin piissiin. Viime viikon artistina oli muuten "Frontside Ollie" -Robin. Ehdin jo jäpän debyyttialbumiin koukuttua. 


Onni-tolleri on ollu tämän viikon veljeni perheellä Joensuussa, sillä samalla kun liitettiin Onni osaksi meiän pikku perhettä, niin luvattiin ettei Johannes&Co. joudu täysin pupesta luopummaan. Sydäntä kiristää ja on hirvee ikävä ollut siitä lähtien kun näin Onnelin hännän viimistä kertaa rappukäytävässä heilahtavan. Kasvaa vaan halut ottaa toinen koira, ettei koskaan tarvis koiratta olla. Vielä ei ole kuitenkaan osunnu sopivaa kohdalle, vaikka ollaan kolome kuukautta rescue-järjestöjen sivuilla surffailtu. 

Tämän syön alkupalaksi, pääateriaksi ja jälkiruuaksikin vielä!
Hiustenvärjäysprojektimme onnistui vihdoin ja viimein. Viime kerralla kun otettiin värinpoistot molemmilta niin laiskistuimme vallan. Meinasi sama käydä nyt viime viikonloppuna kun taase värinpoistot tehtiin. "Värjätään sitten huomenna.." Eilen alettiin hommiin ja melekeen pääs kyynel. Ehin aina tukkaani sen verran kiintyä, että joka kerta kun värjään erilaiseksi tai leikkaan rastoja pois niin tullee paha mieli muutamaksi päiväksi. Katri on oikkeen syötävän näkönen, vielä makkeempi ku mitä ylleensä. 

Ei mittään uutta Esmen hiusrintamalla.
Ennen lempivuodenaikani oli kevät, sillä kevväisin täytyn aina uskomattomalla energialla. Sillon ku alakaa aurinko paistaa niin tulloo sellanen fiilis, että kyllä minä seleviin ja että elo on ihanaa. Nyt kuitenkin vietettyäni monet tunteroiset auringonporotuksen uhrina sekä linja-autossa että salilla niin alkaa ketuttaa. Kertakaikkiaan inhoon sitä, sillä jos auringonsätteet tullee sisälle niin kärsin huonovointisuudesta. Ei kiinnosta mennä keittiöön aamusin ku sielläkii on niin valosta ja ällöttävvää. Kesäsin pidänkin ylleensä mustia verhoja valloo estelemässä. Aurinkoinen ilima sillon kun oon ulukona on asia erikseen..

Mutta silti, aurinkoista ja mukavaa päivää för allihopa!

2 kommenttia:

  1. Ei sateenkaarta ilman aurinkoa ja vesipisaroita nyyh. Hehe. Tosi hieno tuo moniväriraitaverho tuossa noin. No, just tuossa oikealla. Vau!

    VastaaPoista
  2. Moikka! Lueskelen tätä blogiasi silloin tällöin, kirjoitat hauskasti . Tuli tuosta koira-asiasta mieleen, että oletko nähnyt esim. Kainuun eläinsuojeluyhdistyksen blogissa: http://kesyn.blogspot.com/ siellä on tällä hetkellä pari koiraa vailla kotia. :) Ja sitten on tuo Romanian kodittomien koirien ystävät -järjestö http://www.koirienystavat.com/ missä on monta ihanaa rekkua vailla ikiomaa kotia. :)

    VastaaPoista