keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

Helsinki-viikonloppu


Perjantaina läksimme aamuvarhain 6.50 lähtevällä junalla Helsingin maille, koska meillä oli tiedossa KLVL:n (Kuulovammaisten lasten vanhempien liitto, ketkä ei tiedä) tapahtumassa lastenhoitotöitä. Siis myös Katri tuli mukkaan, sillä viittomakielisiä lapsia ei joukossa ollu kuin pari. Tapahtuma järjestettiin Katajanokalla Best Western -hotellissa, joka on ollut ennen vankila. Heidän sivuillaan esittelyteksti kuuluu näin:

BEST WESTERN PREMIER Hotel Katajanokan vanhojen muurien sisäpuolella avautuu kiehtova vastakohtien valtakunta – moderni hotelli, joka on rakennettu historialliseen vankilamiljööseen, Helsingin keskustaan Katajanokalle. Punaisten tiiliseinien suojasta löytyy 106 upeaa ja viihtyisää huonetta. Tyylikäs sisustus ja persoonallinen tunnelma vievät ajatukset tehokkaasti pois kiireisestä 



Olin jo errään tytsylän blogista tässä parin vuoden sissään lukennu ko. hotellista, joten en ihan vallan äimistynny tuollasen majapaikan olemassaolosta ollut. No, ei nyt sentään majapaikkaa jokaselle parillekymmenelle ohjaajalle liiennyt, joten menimme ystävämme Sinin luokse Sörnäisiin öitten ajaksi olemaan.


Kake ja meiän entinen lähikauppa.
Emme ole Katrin kanssa Helsingistä poismuuttomme jälkeen käyneet kaupungissa yhdessä muuten kuin mennäksemme lentokentälle tai Prideille männä vuonna. Tuntu osittain vaikkeeltakin kävellä Kampissa ja muutenkin keskustassa kun tuli mieleen aivan meiän ensi rakastumisen hetket, tuntteet oikkeen tulvahti pinttaan.. Katri alkokin sitten taas vaatia, että muutettas pääkaupunkiseudulle takas. Saattaa olla, että ittekkin sinne tosiaan saatan haluta. Jos saisin ottaa oman rakkaan Fressin sinne mukkaan ohjaajinneen ja liikkujineen (paitsi laitteissa alituiseen jumittelevat jättäsin Savon maille ilomielin), niin jo olisin varmaan tavaroitani pakkailemassa. 

Vaatekaupoissa minut valtaa ristiinpukkeutumisvietti. Välillä.
Too sexy for my body.
Lähdimme perjantaina aikaisin liikenteeseen ehtiäksemme käymään lempipakoissa(mme) kuten Nike Shopissa (meikäläisen paratiisi, onneks S-kokoja oli harvakseltaan alennustuotteissa niin rahhaa säästyi), Intersportissa ja Stadiumissa. Forumin Intersport oli järjestäytynny uusiks ja siellä oli tosi helppo sukkuloida ja vaattehia sekä tarvikkeita katella. Mikähän lie urkkavaatefetissi minulla on ku muuten niin katon pennosieni perrään, mutta urheiluvaateliikkeissä minulla mennee pasmat sekasin ja oon ihan varma että tarviin JUST NYT uuden sen ja sen. Kaupunkikierroksen lopuksi kävimme vetämässä Unicafessa chili con soyat naamariin ja neljäksi lähdimme Katajanokalle töitten parriin.

Lauantaina ohjelmassa oli muunmuassa hiphop-tunti, jonka alussa lapset maris: "En haluu tanssii.. tylsää.." mutta jonka lopussa ne hiki virraten hyppi ja heilu suuntaan ku suuntaan. Päivällä mentiin vielä Suomenlinnaan. Siellä käyminen oli mulle kolmas kerta ja joka kerralla on ollu Katri mukana. Suomenlinnassa oli meiän ekat varsinaiset treffit ja siks sinne paikkaan liittyy hitosti hyviä muistoja. Voi että niitä viinirypäleitä, patonkeja ja viinejä mitä meillä mukana oli! Käytiin 2010 kesällä uuestaan siellä treffeillä, mut tajusin nyt että tais jäähä kesä 2011 välistä. Fail. Meillä oli tällä kertaa ihan opastettu kierros, jonka aikana kävimme luolissa ladattavien taskulamppujen kera.

Muistomerkin juurella.


Suomenlinnan historia on erittäin kiinnostava. Vuoteen 1918 asti Suomenlinna tunnettiin nimensä Sveaborgin mukkaan Viaporina. Vuonna 1991 Suomenlinna liitettiin UNESCOn maailmanperintöluetteloon. Paikassa viljeltiin Suomen ekat perunat, siellä oli myös maamme ensimmäinen puisto ja työmiehille maksettiin ylityökorvausta, joka oli myöskin ylläri vaan ensimmäinen laatuaan koko Suomessa ja Ruotsissa. Alue oli ennen Helsingin keskus ja siellä asui enemmän ihmisiä kuin manner-Helsingissä. Nyt siellä assuu 800 tyyppiä, eikä sieltä voi osttaa talloo vaan melekeen kaikki assuu siellä vuokralla. Sinne ei ihan kuka tahansa pääse muuttaa, vaan pittää erikseen perustella miksi juuri SINÄ olisit hyvä asukas Suomenlinnaan ja mitä sinä yhteisölle toisit?

Laivatelakka.





Jälkimmäisen kuvan otin häveliäästi äkkiä, kun miekkoset odotti väkeä joihinkin kadettitanssiaisiin. Vitsit jos minulla ois moinen puku niin käyttäsin sitä varmaan päivät yöt.. Tai ainakin joskus juhlapäivinä. Harmi vaan en ainoatakaan naispuolista nähnyt moisessa puvussa lautalla tulevan.

4 kommenttia:

  1. Hyvä blogi sinulla, Esme. Aina välillä lueskelen siitä kuulumisiasi, koskapa emme muuten nokakkain tapaa. Hyvää kevättä ja kesää, terveisiä Katrille ja Eeliksellekin, jos olet hänen perheensä kanssa tekemisissä. - JAnne

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista :-) Terkut täältäkin.

      Poista
  2. sussu kerto et olit ostanu jonku kalliin pinkin urheilutopin vaikka oli huonoo kangasta KOSKA SULLEI OO VIELÄ PINKKIÄ TOPPIA!!!! kiva kun et enää miellä pinkkiä tyttöjen väriks ja voit käyttää vaikka hihi onhan se aika hempeä mutta niin on esmukin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musukka, en ostanu sitä, jätin sen kyllä hyllyyn. Ja sinua edelleen mietin ku sitä päälleni kokkeilin! Koska itte oon sitä mieltä että ei oo "tyttöjen ja poikien värejä", niin mun pittäis kanssa ellää sen mukasesti. Harmittaa että yhteiskunta määrää tän menon.. Mutta oon positiivisempi sen värin suhteen yhä vain, ei tuu ennee inhoreaktiota :-))

      <3:*

      Poista