sunnuntai 26. elokuuta 2012

kouluviikko korvessa

Pitsaa Tapiolassa.

Viime sunnuntai meni Weekendistä toipumisseen ja toissiin festareihin osallistumisseen. Nääs syksyisin minua viihdyttää monet leffafestarit, joista ensimmäinen on nimensä mukkaan Espoossa järjestettävä kymmenpäiväinen Espoo Ciné. Seuraavia on ainakin Rakkautta & Anarkiaa -festivaali, Night Visions -kauhuelokuvafestivaali sekä homoleffoja esittelevä Vinokino. Minun oli tarkoitus mennä Espoilemmaan kokonaiseksi viikonlopuksi puuduttammaan peppuani, mutta Weekend lyhensi leffafestarini yksipäiväiseksi. Ehittiin Katrin kanssa kuitenkin hyvin käydä kolome elokuvvaa katsastamassa.

Mitkä on mielestänne parhaitten elokuvien maat top5?
Minulla selkeesti (ei järjestyksessä) Norja, Ruotsi, Tanska, Ranska ja Espanja. Ahh.





Vähäsen rupes tullee kyllä viikonlopun take away -ruuat tullee korvista ulos. Jos vaan jostain ois saanu vuokrata aina keittiötilat ja tehhä jottain, tuommonen ulukona syöminen kuluttaa sekä lompakkoa että mieltä.

Illalla mentiinkii kätevästi festaribussilla Tapiolasta Helsinkiin ja yövyttiin Brasilian Hanna-siskon sekä ruotsalaisen kaverinsa kanssa Omena-hotellissa. 

Maanantaina lähettiin Katrin kanssa viemmään minnuu koululle. Katri pysty sopivasti ostaa ittelleen lipun Helsinki-Nastola-Kuopio ja jättämmään minut Nastolan junaseisakkeelle keskenäni rinkan kanssa. Opettaja soitti minulle kun junassa vielä istuskeltiin ja kyseli missä viivyn. Ilmeisesti koulu oli alkanukkii jo kymmeneltä eikä kahelta niin ku olin luullu. Onneks kiltti ope haki minut autolla niin ei tarvinnu kiireessä viittä kilometriä painavien kassien kanssa jolkotella.

Korianterin kimpussa.

Hyvästelyfiilikset.

Pari tuntia myöhässä tosiaan olin koulusta, mutta ei se mennoo yhtään hiastannu. Kävin heittää tavarat minulle osotettuun huoneeseen ja sitten menin tunnille. Jaettiin porukat ryhmiin, joille annettiin tiistaista perjantaihin kestävälle ryhmäytymisleirille omat vastuualueet kuten siivoominen ja ohjelman suunnittelu. Meikäläinen pääs suunnistusryhmään.

Illalla käytiin Nastolan keskustassa kaupassa ja pelattii korttia. Jotkut ahkerat oli käyny lenkillä ja salilla. Minnuu kerkes harmittaa vaan hetken, sillä olin unohtana käyneeni samasena aamuna jo salilla (aikainen lintu, aikainen lintu!), mutta puolestaan Helsingissä.

Tiistaiaamuna jatku kouluhommat, kuten saatiin Wilman tunnukset. Voi niitä minulla ei ollukaan seitsemmään vuoteen ollu. Ja sillonki ku oli niin ei myö niitä ehitty justkaan käyttää. Lounaan jälkeen (joka oli muuten erityishyvvää) osa porukasta, itteni mukkaanlukien, starttas pyörillä 20+km matkaan. Mentiin omissa vastuuryhmissä, mutta sattumoisin taisin olla yksi ainoista, jotka tykkäs pyöräilystä.. Viimisten kilometrien kohalla otinkin kiinni toisen ryhmän ja kispailin niitten kanssa, niitä kun ei harmittannu polkimia veivailla.

Aikamoiset (vaihteettomat) menopelit.


Tiistai-iltana vielä kassailtiin telttoja ja tehtiin trangioilla ruokaa. Edellispäivänä oltiin saatu pikanen trangia-koulutus, sillä minä en ainakaan ollu sellasella aiemmin kokkaillu. Partiossa kävin muistaakseni kerran tai kahesti, sillonki opeteltiin erilaisia solmuja.. En ihan ehtinny päästä eräretkien ja suunnistuksen makkuun kyllä partiourallani! Tiistaihin kuulu vielä erilaiset tutustumisleikit. Yllätin ittenikin kun niin hyvin opin kaikkien etu- ja sukunimet (joiltain vielä toisetkin ja kolmannetkin nimet), iät, lajit ja kotipaikkakunnan. Olinkin niitten perrään varmaan eniten kyselemässä. Liekö ollu rasittavvaa..

Joukkueteltan pystytys.

Koko poppoon matkatavarat.




Meikäläisen jättipäivällinen: nuudelia soijarouheella.


Löysin sielunkumppanini.

Keskiviikkona aamu alkoi jumpalla ja sitten pelattiin lipunryöstöä sekä futista. Hansukin kuulemma halluis kouluun, jossa päivä alkaa lipunryöstöllä. Päivällä meillä oli olympialaiset, joissa oli sellasia lajeja kuten tulen pystyttämistä kolmella halolla, munan- sekä tukinheittoa.


Esitellää hienoja kenkiämme.

Löysin ittelleni kans veggaanikaverin.

Suunnistusryhymämme (-1 henkilö, joka kartteli meitä, hehe).

Anni munakopparina.

Feuer frei!



Käytiin illalla vielä vähä selvittelee suunnistusreittiä. Reitin varrella oli oiva määrä mustikoita ja puolukoita. Niitä kilpaa suut sinisinä napsimme. Koska ei tajuttu vielä onnekkaat hirvikärpästen päälle ni tungettiin ittemme Miilin kanssa pusikoihin ottammaan luontokuvia.


"Kukkaan ei huomaa minnuu."

Torstaina  koitti aika eräretken. Sääkin oli siunautunnu just retkeä varten, välillä sattaa tihhuutti lempeesti, mutta sillon tällön taivas repes hetkiseksi. Luojan kiitos olin panostannu vaelluskenkiin! Niitä on hyvä käyttää seuraavat kymmenen vuotta, ovat niin lujjaa tekkoo että ovat selkkeesti hintasa väärtti. Niinkin jäykät varret oli (ainakin vielä), että meikäläisen toiseen nilkkaan nirhautu kivat kulumat. Vaellettiin about 20kilomeriä ja ne hirvikärpäset -niihin tutustuin. Tai sanottasko että yks moinen tutustu minun silmäkulmaan. Kyllä friikkasin ku yhtäkkiä lennähti "roska" silmälle mikä ei lähtenykkää noin vaan irti. Pysähyttii laavulle syömään lounaat (meiän ryhmällä lounaaksi erähengessä pierukeittoa) ja sit käännyttii takas Luhtaanpirtille. Siellä vasta alkokin freak show ja hirvikärpästen metsästys kun yheltä oli päästään löytyny pari moista ja toiselle oli yrittäny kärpänen mönkiä korvaan munimapuuhiin. Usch..

Violetti jengi valmiina koitokseen.

Näin käy ku jättäytyy metsäpissille. "Oottakkee!"

Yllytin illalla muutaman urkkailijan esittelemään oman lajinsa. Tuli nähtyä vähän nyrkkeilyä ja painia, cheerleadingia ja sirkusjuttuja. Itsekin sitten pistin Sannan (myöskin combat-innokas) kanssa combatiksi.

Perjantaina aiemmin pirtille pyöräilleet starttasivat matkan koululle nyt kajakeilla. Minulla oli maanantaina tullu flunssanen olo, joka jatku kiinteesti pitkin viikkoo. Perjantaiaamuna oli lämpöö, mutta koska en ollu aiemmin melonnu, ni en halunnu sitä missata. Alkumatka tuntu painajaiselta ku kuumotti ja oli tukkonen olo. Sen lisäks ei ollu kunnolla melontatekniikkakaa hallussa. Sitte aloin vaan kauhoo melalla vettä ku hullu ja alko tukkosuuskin pikkuhilijaa hävitä. Melottiin pari tuntia ja oli huisi kokemus pitkin vettä kajakilla viistää. Sen jäläkee ei voinu muuta ku mennä heittää kunnon löylyt koulun rantasaunaan. Ahhh.

Kamerasta loppu akku, joten melontakuvat jäi valitettavasti kokonaan. 

Kaikenkaikkiaan uppee alotusviikko ainakin oli, sitä ei käy kiistäminen. Etten olis vielä perjantaina koululla lounaaksi saannu tofupyttipannua linsseillä ja vihreillä pavuilla.. Intopiukeena matkustan tällä hetkellä junalla takas kouluun ja mietin mitä sillä on minulle ensi viikolla tarjottavana. Adjö!

4 kommenttia:

  1. Vaelluskengät on kyllä loistava sijoituskohde, pakko myöntää. Mulla edelliset kesti 8 vuotta, kunnes onnistuin sulattamaan niistä kumikärjet puhki nuotiolla Pohjois-Norjassa :D Vuan laskelmien mukkaan niillä oli tallattu tuntureita ja metiköitä jo ainaski 1500km. Uuet löysin Partioaitan alennusmyynnistä kahellasadalla (kyllä, oli roimassa alennuksessa) ja oi että on mahtavat popot! Hienosti ovat tänä kesänä vieneet jo Hetta-Pallaksen ja Kuhmon Petranpolun läpi :)

    VastaaPoista
  2. Oi.. "Hansukin kuulemma halluis kouluun, jossa päivä alkaa lipunryöstöllä." Kommentin toivossako laitoit tuon lauseen? :)

    T.Hansu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jooo mulla on aina jokkiin hyöty-suunnitelma kaikessa mitä teen..

      Poista