maanantai 12. marraskuuta 2012

007 - lupa olla vino

OMNIKIN!

Viime viikolla oli samallaista kun muutenkin, pellailua, uimista ja hitunen teoriaa. Todistin taas sen, että oon hyvinkin tapaturma-altis ihminen. Ylhäällä olevan kin-ballin sain pelin alussa päin näkköö ja pallon karhee materiaali sitten kivasti minun silimäluomeni poltti. Ei teheny illalla guttaa suihkussa käyvä ku palohaavaa kirveli.

FastScoop-mestarit. Melekee.

Jenny & I.

FastScoopia, sisäringettee ja pumpulipuikko- / TOPS-puikko- / vanupuikko- / tamponipalloo ollaan kanssa pelattu. FastScoop oli jo vähän tuttu, kun helemikuussa Lohjan Kisakalliossa olin yhellä leirillä ohjaajana ja sitä kautta pääsin pelin riemuihin.



Rytmiikan tunnilla pääsimme tanssahtelemaan randomisti vaihtuvan parin kanssa erilaisia piisejä, ohjaamisessa opettelimme antamaan hampurilaismalli-palautetta ja ottamaan kaikenlaista pallautetta vastaan sekä soveltavassa opittiin opastusta (tosin minähän olen jo tätä tehnyt käytännössä monesti). Soveltavassa liikunnassa ylitettiin ja alitettiin pari eri tavvoin. Opettaja otti minut esimerkiks ja minun piti mennä päinmakuulle kontallaan olevan kaverin selän päälle ja kieräyttää itteni sitte vatsan ali ja ympäri. Suoritukseni jäläkeen opettaja kysy huolestunneen näkösenä että tulenko herkästi pyörimisliikkeistä huonovointiseksi. "Muutuit aivan kalpeaksi", hän katsoi säälien. Tuli tosi hyvä mieli siitä, että joku oikkeesti otti huomioon minun pikku raukan pahoinvoinnin. Telinevoimistelutunnilla tuli välillä sellanen fiilis kuin opettaja ei ottaisi tarpeeksi vakavasti sitä mitä todella tunsin kuperkeikkojen jne. jälkeen.

Let the sky fall..

Perjantaina pääsin vihdoin näkemään uuen James Bondin. Oon ollu JB-fani (Justin Bieber, no ei) siitä lähtien ku koulukaveri lainas minulle kaikki Bond-vhs:t. Tämä oli joskus kun olin 13-vuotias ja meille oli hankittu telkkari, joka oli tarkotettu vaan videonkatselukäyttöön. Tein elokuvan aikana kylläkin henkilökohtaisin leffassanukahtamis-ennätyksen. Valitettavasti erinomaiset unenlahjani sammuttavat keskusyksikköni elokuvan aikana keskimäärin ainakin kerran. Perjantaina olin järjettömän väsynyt ja arvioin nukahtamismääräni hipovan viittätoista. Mielenkiintoinen elokuva oli kyllä, en vaan voi mittään lupsahtaville silimilleni!

Viikonlopuksi menin Kallioon kaverini Hepen luo kyllään, joka oli minulle jo pistänny leffan päälle ruuat valamiiks, nääs kermasta tofu-risottoo.


Oon hyvilläni siitä että tein ittelleni luppauksen, jotta en liiemmin julukista liikenettä Helsingissä käytä ellei oo oikkeesti jotku 7km< välimatkat. Pääsin sitte Kallio-keskusta-väliä ihan kunnolla höyläämään, kun en ruennu laiskuuteen kompastummaan ja metroon hyppäämään. 

Kahtoimme Hepen kanssa 1,5 elokuvvaa illan aikana. Seuraavana päivänä salin jäläkee pakotin Heidin opettelemaan vähä seitanin tekkoo. Syötiin hyvvää ruokaa ja sitten datisteltiin molemmat tahoillamme aika onnellisina.


Rambo-beibi.


Sain viikonlopulta myös yhen uuen, varsin innokkaan kaverin. Sellasen Rambon. Se oli välillä vähä turhankin innokas, kun ei ymmärtänyt etten ois halunnu sen karvanaamaa minun ruokalautaselle. Aina ku yritin pistää jalan esteeksi niin se alko sitten leikkiä ja näykkiä jalkaparkaani. Niin paljoo en oo kellekkään joutunnu huomioo pitkään aikaan antammaan.

Lauantai-iltana aattelin herätellä minun vanahaa party animal -luontoani ja läksin Jasmin-ystävän Halloween-pilleisiin. Siellä oli kaksi muuta ystävää paikalla, mutta muita saapuneita en tuntenut entuudestaan. Kahtoimme Addams Family Values -elokuvan ja nautimme samalla tarjoiluantimista. Jasu oli taas panostannu juhuliinsa koristelun, ruuan ja juoman puolesta. Ihana Jasu.



Tuonne olisin kättäni muinoin dipannu.

Check out the names of the drinks!






Jasulta jatkoin matkaani Peijakas!-klubille Ménage à Trois -tapahtummaan. Siellä oli queerfeministisen pornolehen ensinumeron julkkarijuhulat. Näkkiin muunmuassa paljon kavereita, paljon sivukaljuja, paljon sivukaljuja kavereilla ja sitten vielä karpalosoodaa lasissani. Koska olin kerta kääntänny kelkkani pile-linjalle niin jatkoin ilomielin matkaa uuteen DTM:ään ensimmäisen kerran. En halua kommentoida paikkaa muuten kuin että DTM:ään on pakko vaan suhtautua sellasena "uutena" homoklubina. En halluu verrata sitä mitenkään vanahaan DTM:ään, joka oli minulle seitsemisen vuotta hyvinkin tärkkee paikka. Se ei ole minkään vanhan jatkumo, siis.. Kävelin Kallioon yöllä niin että pääsin vasta viien maita nukkumaan. Wow. Historianlehdet havisee..


Oikeesti olin perustellu Helsinki-viikonloppua taas elokuvafestivaaleilla. Nyt oli Vinokinon aika. 
"Turun seudun Setan järjestämä Vinokino on Suomen ainoa vain sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin keskittyvä elokuvafestivaali, joka järjestetään jo 21. kerran. Vuoden 2012 festivaalikaupungit ovat Turku, Helsinki, Jyväskylä ja Tampere."
Niinkin surkee leffamenestys oli minulla että kävin vaan yhessä vino-leffassa. Saan sitten itteeni ruoskia kahtomalla konneeltani entistä enemmän elokuvia tämän viikon aikana.. Tampereen Vinokino on vasta ensi viikon viikonloppuna, mutta sinne se sytkyttää vain kolmen elokuvan voimin. Ken sinne kykenee niin menköön, pyydän. 

Lauantaiyön näkymiä.

Nyt olen taas turvallisesti takas Nastolassa riennoiltani. Ensi viikonlopuksi routa varmaan ajjaa tämän porsaan Savon syämeen. Siihen asti, näkemiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti