maanantai 19. marraskuuta 2012

oma koti kullan kallis

Dubrovnik & Andorra viime viikonloppuna Helsingissä.

Koko nuoruuteni olin tarkka siitä minkä verran milläkin aterialla voi syödä ja mikä kaikki on syömisen arvoista. No, ketkä minut tuntee niin tietää että olen yhäkin niin sanottu terveysfriikki. Terveysvouhotus-kulmiani hioakseni syön joskus jotakin epä-esmemäistä, kuten kesällä kun leivoin pari bostonkakkua ja vielä muutamat pellilliset pullaa perrään. Voin kuitenkin tältäkii vuodelta melekeen laskee päässäni miten usseena päivänä oon jotakin leivonnaista tai muuta syönny, jäätelöökään en kauheen ussein osta vaikka siitä tykkäänkin. Muistan ku pienenä ihannoin yhtä ylemmällä luokalla olevaa tsirbulaa kun kuulin huhua että hän oli ollut neljä vuotta karkkilakossa. "Kyllä minäkin vielä joskus", uhosin. Nyt on karkkilakkoa kestänyt mojovat 11,5 vuotta. Eikä sitä voi melekeen ees lakoksi sannoo, kun on niin osa elämäntappaani muutenkin.

Ennää en rajota itteeni perus-ruuan suhteen ollenkaan. Kunhan se on terveellistä niin sitä saa syödä niin paljon ku vaan vatsaan mahtuu. Kaikki semmoset "puolet lautasesta kasviksia ja nyrkin verran proteiinia (tms)" -mallit on saannu minulta nyt potkun takalistoon. Aamupalalla tykkään kuulostella että vieläkö ilkiäis jotakii syyä vai tulleeko huono olo. Kun urheilee paljon niin pittää olla tarkka ettei lähe paino laskemmaan. Joskus hamassa tulevaisuudessa voisin tähdätä myös siihen, etten olis ihan näin luikku.

Olen dieetillä.

Vaikka meillä koululla onkin kuntosali niin veri vettää koko ajan armaalle Fressille. Kuopiossa pystyin käymään 3-4 kertaa spinningissä / viikko (joista pari on tietenkin kevytspin-tunteja), täällä etelässä päin pääsen hätäsesti yhelle tunnille. BodyBalancea ei Lahden Fressillä ole lainkaan, mikä on kurjaa ihimiselle, joka on pari vuotta tunnollisesti käynny ainakin kahesti viikossa harmoniaa balancen kautta etsimässä.

Vaikka muuten en lukeuvu naiseksi enkä mihinkään Lady Linelle koskaan jäseneksi periaatteestakkaan voisi ryhtyä niin olen löytänyt Fressin "naisten salilta" Lady Gasellista itselleni oivan treenipaikan. Siellä en oo kertaakaan haistannu ällöttävvää maskuliinista hien hajua ja siellä saa muutenkin reenata tosi rauhassa. Tietenkin mieltä hivelee myös se, että kellään ei oo niin isoja painopakkoja ku minulla.. öhöhöö. Jänistellen otin kameran essiin, vaikka olinkin ainoa paikalla olija. Sitten ku vauhtiin pääsin ni voi sitä räpsettä!

Lady Gaselli.

Eka saliposekuvani, pikkusisko tiukasti mielessäni.

Parhaat kuvat otetaan vessassa.

Ihanaa että viiden vuoden ammattikorkeakoulutuksella oli jotakin opinnollista hyötyä, sain nimittäin yrityskurssin hyväksiluettua ja täten tyhjeni mukavasti lukujärjestykseni. Torstaina jätin kaverin ja erinomasen liikeideamme taakseni ja lähin Iisalameen matkaavan Sanna-luokkakaverini kanssa junnailee Savvoon. Nastola-Kouvola-lähijuna oli ainoa laatuaan, joten koimme tarpeelliseksi pienen kuvvaussession, johon liittyy eräs rytmiikan tunnilla oivaltamamme liike.

Heil!


En ehi balanceen ikinä Kuopiossa käydessäni, koska tuun perjantaisin justiin ku se on loppunu ja lähen kaupungista sunnuntaisin niin, etten ehi sunnuntai-illankaan tunnille. Siksi olin onnesta soikeana kun pystyin perjantaiaamuna balanceen menemään. Viereisessä salissa olikin isosisko pienen toukkansa kanssa ja ehin ikkuistaa toukan kamerallekin.

Toukka.

Sain siskolta vihiä siitä, että Kuopion uuesta kauppakeskuksesta sais oivan puhelinliittymän. Pistettiin pyörät alle, kypärät päähän ja polkemaan, menoks! Kartta opasti meiät tyhjälle teollisuusalueelle.. Oli ihan hauskaa olla liian vähissä vaatteissa tuulen tuivertamina ja miettiä että missäs Ikea & Co.?!  Kun paikalle pölähettiin niin energiat oli jo vähissä eikä ollu mitenkään onnellinen "tutustuttaan tähän mestaan" -fiilis. Mentiin vaihtaa liittymät, syötiin liian kallista ja ei-niin-hyvvää ruokaa (jonka teossa työntekijä vielä mokasi paristi) ja sitten ihmeteltiin kun venäläisellä aksentilla puhuva nainen info-pisteeltä minun nimmeeni kuulutteli. Mietin että minulta on varmaan henkkarit tai jokkii sen tapanen tipahtannu niin pisteellä nainen sano: "Miehesi etsii sinua." Öhh. Nimi oli hyvin omani kuuloinen varsinkin ulkomaalaisittain ääntäen. Ei ole minulla Mikko-nimistä miestä kyllä.




Valkoparta, vanha ukki.


Palluumatka väsytti ja vilutti jo niin paljon, että pysähdyimme puolivälissä matkaa. Rauhalahessa majottu nääs Katrin porukat 4,5-kuisen Sanni-kultsikan kanssa. Sanni oli hyvin innokas temmeltäjä, eikä sen takia hänestä tullut (ulkonäöstä huolimatta) mieleen jo edesmennyt semi-kultanennoutajani Popo. Popo oli zen.



Vitsi meikä arvostaa sitä ku pääsee häärää omassa keittiössä eikä tarvii kenenkää jaloissa olla. En ollukaan kolomeen viikkoon ollu kotona ainootakkaan yötä. Voi jos koti ois yhtään lähempänä niin sinne taatusti joka viikonlopuksi hakkeutusin. Tehttiin pari kertaa oikkeen maistuvvaa sallaattia ja koska kesällä oli pari pullapellillistä niin tänä viikonloppuna yhet lettukestit.


Olliivit oli ekalla satsilla appelsiinilla, tokalla valkosipulilla täytettyjä. Vaihettii perus-tommaatit kirsikkatommaatteihin ja valihin oikkeen (muttei liian) pehmosen avokadon. Parasta oli kun proteiininlähteiks laitettii sekä hellästi paistettuja tofupaloja että seitan-kinkku-kuutioita.

Meiän kotona letut paistuu äkkiä.

Puuroo mansikoilla, vaniljajugurttia mangososeella ja seitan-leipiä.

Kotona saa syyä ihan hirveesti ja koko ajan on ruokaseuraa. Siellä katotaan myös sikapaljon leffoja ja käydän niitten välissä treenaa vaatteet hiestä märiksi.

Elokuva: ParaNorman.

Saattoseurani tänä aamuna kello 8.02

Loppun vastaan kysymyksiin, jotka nyysin kaverin blogista.

1. Mitä bloggaaminen merkitsee sinulle?
Tykkään kirjottamisesta ja vielä siitä, että voi kirjotuksiin liittää kuvia ja videoita. Halluun jakkaa asioitani tiettyyn pisteeseen saakka ja saaha kommentteja ihimisiltä. Aika heleposti rupiaa vaan masentaa kun tullee sellanen fiilis, että tyttöystäväni on ainoo joka juttujani lukkee ja sen takia vaan että pysys paremmin perillä elämästäni ku asutaan erillään.

2. Oletko leppoisa vai tulistuva persoona?
Tulistun asioista, joissa tunnen itseeni tai elläimiin (taikka ystäviini) kohistuvan vääryyttä. Tykkään muuten olla kyllä aika lepponen ja easy-going.

3. Miten äitisi suhtautuu pukeutumiseesi?
Äiti on minun fani número uno. Mitä tahansa pistän päälle niin äiti tykkää. Vaikka se tapas minulle ennen sannoo: "Älä leikkaa tuosta lyhyemmäksi hiuksia!" niin silti se aina oli innoissaan alati lyhenevästä kampauksestani.

4. Mihin ammattiin olisit lapsena halunnut?
Näyttelijä, kirjailija ja laulaja. Yhäkin halluun kaikkee nuista. Sammoin yläasteen alussa haaveilin patologin ja lääkärin urasta.

5. Jos sinun pitäisi pärjätä kymmenellä vaatteella ja kymmenellä meikkituotteella, mitkä ottaisit?
Juoksuhousut, urheiluliivit, toppi, salikengät, alushousut, huppari, juoksutakki, juoksukengät, buffi ja urkkasukat. Mitenkähän kauan noilla pittäis sitte pärjätä? Meikkituotteita en käytä lainkaan.

6. Mikä on tänään piristänyt päivääsi eniten?
Mukavat viestit ja uusi Episodi-lehti, jonka parriin pääsen ihan justsilleen.

7. Mielipiteesi juhlapyhistä?
Tykkään mää juhulapyhistä paitsi sillon kun oon menossa kauppaan pitkä ostoslista kirjotettuna ja parin tyhjiä pulloja täynnä olevan kassin kanssa huomatakseni että vaikka kuinka ovenkahvassa nytkytän niin ovi ei aukee. Mutta oma moka! Käy aika ussein..

8.  Onko tuleva hääpukusi perinteinen valkoinen vai jonkin muun värinen?
Olis hauskaa ja ehkä vähän korniakin jos repäsisin ja pukisin päälle valkosen kermaunelmamekon. Mutta joo, taian kuitenkin olla liivi ja housut -linjalla. Enkä todellakaa valakosen värisellä.

9. Muotivillitys, jota et voi ymmärtää?
"Amisvaatteet": liian lyhyet topit ja hupparit, tulenlieska- / tribaali- / susi ulvoo kuuta -paidat, tummat farkut jotka ovat edestä ihan vaaleat ja hyvällä lykyllä kannikan kohalla glitteriä / lohikäärme tms. Better Bodies -vaatteet lukeutuvat amisvaatteiksi enkä niistä ollenkaan tykkää. Entäs ne housut, joissa lukkee takamuksen kohalla jottai tyylii ANGEL tai HONEY? Torilla myytävät emäntä-/isäntä-tyyliset paiat/pipot. "V*tun päivänsäde".. aargh. CROCSIT! Voisin kenties jatkaa tätä listaa aina. Tekisinkö joskus kuvapäivityksen asiaan liittyen?
10. Mitä toivot, että ensi vuonna tapahtuisi?
Hyviä juttuja. Koulu rullais etteenpäin, minulla ois osa-aikatöitä ja vielä lisäks matkoja suunnitteilla.

11. Mihin suuntaan, et aio ikinä blogiasi viedä?
Semmosia LiveJournal-tyyppisiä juttuja en tähän kirjota. Ei siis mittää liian henkilökohtasia vuodatuksia, never ever..

2 kommenttia:

  1. On täällä ainakin yksi, joka blogiasi oikein mielellään lukee! Tykkään seurata erilaisia blogeja, ja sulta saa hyviä leffa-vinkkejä ja ihailen tuota sun "terveysfriikkiyttä" :)
    t.jenni

    VastaaPoista
  2. Hei siskoliini! Naureskelin tota sun neitsytsalikuvaasi. Mulle lettuja. Vielä olet nuori pesusieni, jossain vaiheessa myös ruoan määrää täytyy alkaa säännöstelee, vaikka kuinka rehuista olisi kyse. Beijos, H

    VastaaPoista