maanantai 21. tammikuuta 2013

maalipallo goalball rocks


Terveisiä maalipallokuumeesta toipuvalta Esmeltä. Kolmatta kertaa järjestettävät Pajulahti Gamesit pärähtivät käyntiin viime perjantaina. Lajeina oli yleisurheilu, judo, sokkopingis, maalipallo, istumalentopallo ja voimannosto. Itse olin torstaista lähtien kiinni maalipallossa, koska otin haltuuni Turkin naisten maalipallojoukkueen. Turkin tiimi kattoi kuusi pelaajaa, valmentajan ja kaksi huoltohenkilöä. Englannin kieltä osasi vain toinen huoltohenkilö ja olikin välillä onni että olin käytettävissä kääntäjänä.


Omia treenejä en ehtinyt kuin kahdesti viikonlopun aikana hoitaa. Vapaa-ajalla kirjoittelin hyviä liikkeitä ylös, mutta muuten omistauduin täysin työtehtävälleni. Tästä kivasta tehtävästä sain kaiken muun hyvän lisäksi vielä opintopisteitä.


Olimme eräällä kurssilla tutustuneet maalipalloon päällisin puolin, mutta todellinen lajiin tutustuminen kävi nyt paikan päällä. Pajulahti gamesin sivuilta kopsattua:

"Maalipallo on näkövammaisten vauhdikas joukkuepeli. Peliä pelataan kuusi (6) henkisin joukkuein, joista kolme (3) on kerrallaan kentällä. Kaikilla pelaajilla on silmien edessä läpinäkymättömät laskettelutyyppiset lasit. Pelissä käytetään palloa, joka on 1250g painoinen ja siinä on äänilähteenä kulkusia sisällä. Peli perustuu kuuloaistiin.  Hyökkäävän joukkueen tarkoituksena on vierittää pallo vastustajan maalilinjan yli, kun taas puolustava joukkue yrittää estää sen. Heitossa pallon on kosketettava lattiaan ennen puolueetonta aluetta (6m), joten palloa heitetään voimalla alakautta keilailun tapaan. Puolustaessaan pelaajat heittäytyvät kyljelleen puolustusalueella kädet vartalon jatkeena, jotta saadaan suurempi torjunta-ala. Puolustavan joukkueen pelaaja, joka saa pallon haltuunsa, saa heittää sen välittömästi, jos peliä ei ole vihelletty poikki."

Suomi imi maalin.

Turkki oli tiimeistä kovaäänisin. Jenkitkin pelin alussa kokoontuivat yhteen ja huutelivat "who are we fighting for?! USA!" Eivät silti pärjänneet Turkin tarttuvalle loilottelulle..





Tässä vähän näätte klipeistä miten peli kulkee. Maalipallossa rankkari on aika paha.. Maali kun on iso ja vain yksi ihminen saa olla tuolloin torjumassa. Rankkaria ei siis kannata hankkia. Alla pelaa Turkki vs. Vologda (Venäjä).



Alkulämmittelyssäkin on laulut paikallaan.




Ensimmäinen matsi hävittiin tökerösti, mutta sitten alkoi onneksi voittoputki. Suomi-Turkki-ottelussa ei tarvinnut kauaa miettiä kumman puolella olen. Sama on aina ollut Euroviisu-kilpailuissa. Kannatan molempia, mutta silti toivon Turkin voittoa. Tänä vuonna Turkki ei viisuihin osallistukaan, joten saan sitten täysillä kannustaa tätä kotimaatani.

Huoltohenkilö Sümbül hauskuutti minua esittämällä virallista aina kun otin kameran esiin. Seuraavana kuvasarja, jossa muka juttelemme strategioista. Sümbül piti vihkoaan väärinpäin ja puheli: "Joo.. tämä.. miksi tämä ei.. joo, ei.. kyllä.. ei tämä.. tämä tästä näin.. niin.." Meikällä ei pokka pitäny niin yhtään.

Sümbül & Adnan.



Viattomat luokkakaveritkin joutuivat uhreiksi.


Perjantai meni pelkästään maalipallon parissa, mutta lauantaina pääsin kahtommaan muitakin lajeja. Harmikseni judo oli ehtinyt jo loppua, sammoin voimannosto. Yksi melekeen kokonainen sokkopingisottelu kahottiin.



Siitä jatkui tiemme Pajulahti-halliin ylleisurheilukisojen parriin, jossa näimme vähä kuulantyöntöö, juoksua ja ratakellausta.




Lauantai-iltana oli disco, jossa Suvin, Sümbülin, Alin ja Adnanin kanssa pelasimme pullonpyöritystä.



Turkin joukkue pääsi finnaaliin. Vau mikä ylpeyden tunne heilahteli rinnassani! Kaiken lisäksi olen vallan rakastunut maalipalloon lajina. Huomasin pronssiottelua seuratessani, että jotenkin hassulla tavalla ehdin jo kiintyä muittenkin maitten pellaajiin kun niin monta peliä katoin. Lauantainakin taisin viisi tuntia vaan maalipalloa silmä kovana seurata.

Vologda - USA

Pronssiottelu meni lisäajalle ja lopulta peli meni "sudden deathiksi", jossa ensin jokainen joukkuelainen heitti ja sitten torjui yhden pallon. Peli oli hurjan jännittävä. Venäläisiä oli katsomossa aika mukavasti, niin kuin varmasti kuulettekin kun Venäjä lopulta voittaa..


Kanada 2. ja Vologda 3.

Koska Turkkia oli vastassa Kanada, olin varma että hävittäisiin. Kanada oli ollut tosi kova koko viikonlopun ja ensimmäinen tökerösti hävitty matsikin oli ollut Kanadaa vastaan.. "Tullaan sentään kakkosiksi", pohdin. MUTTA EI! Turkki veti voiton luvuin 8-3. Meinas olla itku lähellä.





Kanadan joukkueen kanssa.

Kanada lääkitsi haavojaan 10minuutin avantoseisoskelulla.


Sitten perrään meni USA.


Aamulla hyvästeltiin rakas joukkueemme, joka anto meille yhen pellaajan reenivaatteet. JEE!


En suotta aina urkkakaupoissakin kokeile montaakymmentä toppia ennen ku löyvän ittelleni just ja just keleposen. Sümeyyen vanaha paita oli minulle tosi mielunen kaikin mahollisin tavoin, oon ihan supermielissäni. 


Meikä täällä googletteli jo seuraavia kansainvälisiä maalipallomatseja, joita voisin mennä kahtommaan.. Le le le le ley! Erittäin hieno viikonloppu, mielenkiintoset ja hyvät pelit uppeitten lajien parissa. Kuuroihin oon alun alkaen ollu erikoistunu ja ollu kuurosokkeittenkii kanssa tekemisissä. Nyt oli jotenki virkistävvää saaha vielä sokkeisiin kunnolla kontakti. Yks päivä tajusin mm. sen ettei joukkue tiiä minkälainen tukka minulla on ja pistin pääni kaikkien kosketeltavaksi. "OOHAA MIKÄ TÄÄ TÄMMÖNEN ON, MIKS SULLA ON TÄLLASET HIUKSET?"

Hienoa alkanutta viikkoa kaikille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti